Historiaa

Kessunkasvatuksesta Kaukomaille

Konneveden 4H-yhdistyksen matka maatalouskerhosta tähän päivään

 

Aineisto ja teksti: Tiina Pynnönen ja Alli Virtanen
Toimittaja: Rasa Jämsen, Anni Juntunen
Kuvat: Konneveden 4H-yhdistyksen arkisto, Reijo Rantanen

 

4H-toiminnan alku

4H-toiminta käynnistyi 1900-luvun alkupuolella Yhdysvalloissa nuorten työttömyyden ja pahoinvoinnin vuoksi. Toiminnan tarkoituksena oli kannustaa ja opettaa nuoria yrittämiseen, työntekoon ja arjen taitoihin, sekä levittää tietoa sen ajan maataloudesta.

Kansainvälinen toiminta alkoi maatalouskerhojen ympäriltä, ja laajentui sen jälkeen esimerkiksi puutarha-, säilöntä-, leivonta- ja ompelutöihin. 4H:n perusideologiaksi tuli tekemällä oppiminen, ja tärkeimmiksi arvoiksi yritteliäisyys, ahkeruus, yhteistyö, rehellisyys, oikeudenmukaisuus, välittäminen ja suvaitsevaisuus.

Suomeen 4H-toiminta levisi perustajien vierailtua yhdistyksen syntysijoilla Yhdysvalloissa. Toiminnan syntyä Suomessa edistivät mm. lastensuojeluliitto, maataloudelliset järjestöt sekä Marttaliitto.


4H-toiminta käynnistyy Konnevedellä

Paikallinen 4H-toiminta sai alkunsa 1920-luvulla
Konneveden Maatalouskerhoyhdistyksen nimellä. Alussa toiminnan rahoitus tuli ulkomailta, mutta sittemmin valtion rahoitus lisääntyi. Paikallisen tuen hankkiminen toiminnalle oli valtion tuen ehto.

Kerhon toiminta koostui Konnevedellä vihannes- ja juureskasvipalstoista, sekä vähitellen lisääntyvistä, erilaisista kursseista. Ensimmäisenä kerhoneuvojana toimi kahdeksan kuukauden ajan hankasalmelainen Iida Kukkonen, jonka seuraaja Mandi Mäkinen oli ensimmäinen 4H-yhdistyksen vakituinen ja koulutettu kerhoneuvoja. 1930-luvulla lisäpontta toimintaan toi naisjaosto, Konneveden Maatalousnaiset, jotka osallistuivat kurssien ja kerhojen järjestämiseen. Tuolloin alettiin myös järjestää kilpailuja, joissa etsittiin mestaria erilaisissa askareissa, kuten pikilangan teossa, sekä rukkasten ja vaatteiden paikkauksessa.

Sota-aikana Konneveden Maatalouskerho osallistui talkoisiin kasvattamalla kessua, sekä valmistamalla sukkia ja lapasia rintamalla oleville sotilaille. Pula-aikana kerholaiset valmistivat sikurijuuresta kahvinkorviketta. Vuonna 1938 Konneveden Maatalouskerho vietti 10 vuotissyntymäpäiviään. Juhlissa kilpailtiin lehmien puhdistuksessa ja lypsämisessä sekä, heinäseipäiden ja kirvesvarsien teossa.

1940-luvulla Konneveden Maatalouskerho keskittyi pääasiassa nimenomaisen maatalouskerhon pyörittämiseen, eikä siksi järjestänyt juuri muita kerhoja. Muusta toiminnasta vastasivat erilaiset kerhon oheen sopivat kurssit, kuten tallukantekokurssi. Kerholaiset kunnostautuivat myös tupakan teossa. Keski-Suomen läänin perustamisen jälkeen vuonna 1945 Konneveden Maatalouskerhon piti liittyä Keski-Suomen Maatalouskerhopiiriliittoon, mutta suunnitelma toteutui vasta viidentoista vuoden päästä.

 

Kerttu Sukasen jalanjäljissä

Konneveden Maatalouskerhon toiminta vilkastui entisestään vuonna 1965, Kerttu Sukasen aloitettua työssään kerhoneuvojana. Kerttu Sukasen kerrotaan olleen herttainen, täsmällinen ja innostava kerhoneuvoja, jolla oli tapana vilkuttaa autolla tienhaarassa päinvastaiseen suuntaan, kuin mihin hän oli kääntymässä. Sukanen toimi kerhoneuvojana vuodesta 1965 aina vuoteen 1983 asti. Kerttu Sukasen aikaan Konneveden Maatalouskerho teki valistustyötä kouluissa ja kertoi maatalouskerhotyöstä. Kerho järjesti puutarhakursseja ja teki vihannespalstoja, joiden antimista perheet pääsivät nautiskelemaan.

Sukanen itse kävi Tanskassa oppimassa lisätietoa mansikoiden- ja vihannestenviljelystä. Suosioon nousivat kerholaisten omat viljelypalstat, joille Konneveden Maatalouskerho järjesti retkiä tutustumaan kerholaisten aikaansaannoksiin.

Kerholaiset saivat viljelyksistään pientä tuloa, ja Kerttu Sukanen jakoi pisteitä ansioituneille viljelijöille. Muuta toimintaa olivat kyläkerhot, askartelu- ja konekurssit, retkeily ja erilaiset kilpailut. Tankolammilla aloitettiin opintokerho, jonka opiskeluaiheina olivat käyttäytyminen ja psykologia. Myös Hytölässä aloitettiin hyvän käytöksen kerho.

 

Maatalouskerhosta 4H-yhdistykseksi

Konneveden maatalouskerhosta tuli Konneveden 4H-yhdistys nimenmuutoksen kautta 27.2.1970. Tuohon aikaan kerhoissa harrastettiin muun muassa kodinsisustusta sekä venäjän kieltä. Suosionsa säilyttivät myös askartelu- ja käsityökerhot. Vähitellen perustettiin myös erilaisia, yleissivistäviä kerhoja, kuten avaruus- ja keskustelukerhot Tankolammilla, tai terveyteen keskittyvä opintokerho Sirkkamäessä.

1970-luvulla suosituiksi kursseiksi muodostuivat ruoanlaittoon liittyvät kurssit. Uutta tietoa haettiin niin mausteista ja yrteistä kuin sienistäkin. Konneveden kirjaston pihalle istutettiin Kerttu Sukasen toimesta kolme Terijoen salavaa, jotka seisoivat paikallaan aina vuoteen 2015 asti, jolloin puut jouduttiin kaatamaan uuden koulun rakentamisen tieltä.  

70-luvulla retkeiltiin ja kilpailtiin entiseen tapaan. Tuolloin harjoiteltiin nykyaikaisia tansseja, teatteriesityksiä, moottoripyöräilyä, tanhukursseja, kuvataidetta, sekä valokuvausta. Käsityöt ja askartelu olivat suuressa roolissa, ja näissä lajeissa myös kilpailtiin. Perheen pienimmillekin järjestettiin ohjelmaa, kuten kuvaamataitoa, soitinten soittoa, leikkejä ja voimistelua. Yritystoiminta laajeni entisestään.  Marjan - ja vihannesviljelyn lisäksi kasvatettiin puuntaimia, sekä teuraseläimiä, kuten vasikoita.  Mäkäräniemessä alettiin harjoittaa riistanhoitoa, ja pian samaan toimintaan ryhdyttiin myös Sirkkamäessä. Vuonna 1975 Konneveden kunta alkoi maksaa puolet neuvojan palkasta kunnanhallituksen katsoessa neuvontatyön olevan maatalouden jatkuvuuden kannalta tärkeää.

 

Uusia tuulia 80-luvulla

1980-luvulla Konneveden 4H sai runsaasti uusia jäseniä, joiden mukana toiminta vilkastui entisestään. Oman vaikeutensa toiminnan pyörittämiseen toi kuitenkin Kerttu Sukasen sairastelu, joka johti kerhoneuvojan vaihtumiseen vuonna 1983. Väliaikaisena kerhoneuvojana toimi Inkeri Varis, kunnes vuonna -84 Maire Kotivuori otti haltuunsa Konneveden 4H-yhdistyksen kerhoneuvojan paikan. Maire Kotivuoren mukana kerhotoimintaan lisättiin tietopainotteisia kursseja, ja uuden 4H-neuvojan ensimmäinen työvuosi kantoi teemanimeä ”Elävä maa”. Vuoden aikana nuoria johdateltiin puhtaan ja terveellisen ravinnon tuottamiseen. 

Vuonna 1985 havaittiin Konneveden 4H:n joutuneen vaikeuksiin. Kyläkuntien yhteishenki oli kuihtunut, eivätkä nuoret arvostaneet 4H:n tarjoamaa tekemistä. Nuorten vanhemmat vähättelivät Konneveden 4H:ta, eivätkä antaneet sille tukeaan. Kerholaiset ikääntyvät ja lapsista oli pula. Konneveden 4H päätti pyrkiä palauttamaan yhdistyksen suosion nuorten keskuudessa. Nuorison yritystoimintaa alettiin tukea ja ohjata entistä suuremmalla motivaatiolla. Järjestettiin maakunnallisia kilpailuja, joissa kilpailtiin niin haitarinsoitossa ja laulussa, kuin taimenkasvatuksessa ja kotieläinten hoidossakin.

Nuorten yritysten kannattavuus nousi vähitellen, samaan aikaan kun Konneveden 4H-yhdistys elpyi ja kasvatti suosiotaan. Vuonna 1986 jopa neljäsosa Konneveden nuorista oli mukana 4H-toiminnassa. Yritykset kukoistivat, ja 4H-kerholaiset istuttivat ja kasvattivat jopa 30 % Konneveden kunnan taimista. Kerholaiset tekivät myös heinänlannoituskokeita, joiden tarkoituksena oli saada tuotettua mahdollisimman hyvää heinää.

80-luvun loppupuolella kansainvälisyys nosti suosiotaan, ja 4H-kerhoissa tutustuttiin Tansanian olosuhteisiin piirtäen, askarrellen ja harrastuskansioita tehden. Kerhot, kurssit ja kilpailut pitivät edelleen pintansa, ja nuorille järjestettiin myös erilaisia teemapäiviä. Vaikka vuosi 1987 oli vuosisadan pahin katovuosi, 4H:n toiminnan tulokset olivat parhaat kymmeniin vuosiin. 

Erilaiset retket kasvattivat suosiotaan 4H-kerholaisten keskuudessa 80-luvun lopulla. Retkiä tehtiin niin laskettelurinteeseen kuin teatteriinkin. Yrittäjänuorille järjestettiin omia yrittäjäretkiä. Yhteistyötä tehtiin vanhempien, koulun, nuorisolautakunnan, kyläkuntien, kotiteollisuusyhdistyksen ja Metsänhoito-yhdistyksen kanssa.

 

Toivoa tulevaisuuteen 90-luvulla

1990-luvulla tehostettiin maa- metsä- ja kotitalousaloja. Myös silloin kilpailtiin metsätaidoissa ja männynistutuksessa. 4H:n toimesta järjestettiin monipuolisesti nuoria kiinnostavia kursseja, joita löytyi aina silkkimaalauksesta lypsyopetukseen ja matkustuskursseihin. Kerhojen ja kilpailutoiminnan lisäksi 4H halusi panostaa nuorten ammatinvalintaan ja käyttäytymiseen liittyviin asioihin.

Vuoden 1991 teemana oli ”Tulevaisuus olemme me”, yhdessä ympäristön puolesta. Lamasta huolimatta järjestö toimi aktiivisesti. Järjestettiin vaihtotoreja, ympäristötoimintaa ja visailua, yhteistyössä kerhokotien kanssa. Kerholaiset harrastivat pihan siistimistä, kompostointia, sekä kierrätystä. Yksi tärkeimpiä tehtäviä oli kunnostaa pihapiirit hyvännäköisiksi. Tehtävät painottuivat luontoon, uusien luonnonvarojen hyödyntämiseen, kulttuurikasveihin ja -kartoitukseen. Keski-Suomen 4H-piiri järjesti kilpailuja männyn istutuksesta ja metsätaidoista, Konnevedellä kilpailtiin niin naudan- kuin mansikankin kasvatuksessa. Ekologisuuteen ja luontoon liittyvät aiheet pysyivät pinnalla Konneveden 4H-yhdistyksessä läpi 90-luvun alun. Järjestön toimesta tutkittiin ympäristöä, pidettiin kasvinviljelykursseja, sekä retkeiltiin Heurekassa.

Vuonna 1993 Konneveden 4H:ssa tarkasteltiin tuotteiden elämänkaarta tuotekehittelystä kuluttajalle. Samaan aikaan yhdistyksen elämänkaari koki merkittävän virstanpylvään, kun 16 vuotta Konneveden 4H-yhdistyksen puheenjohtajana toiminut Yrjö Junikka jättäytyi tehtävästään.

90-luvun puolivälissä Konneveden 4H-yhdistys kamppaili talousvaikeuksien kanssa. Joihinkin projekteihin, kuten vuoden -95 nuorten työpalveluprojektiin, yhdistys sai rahoitusta valtiolta, mutta toiminta vaati silti enemmän varoja, kuin yhdistyksellä oli varaa käyttää. Talouden elvyttämiseksi järjestettiin arpajaisia, ja alettiin toteuttaa ostopalvelutoimintaa Konneveden kunnan kanssa.

Jäsenmäärän noustessa kunta katkaisi yhdistyksen rahallisen avustamisen, mikä teki 4H:n talousvaikeuksista entistä selvempiä. Lopulta vuonna 1996 Konneveden 4H:n toiminta hiljeni rahavaikeuksien takia. Jo suunniteltuja tapahtumia peruttiin, ja kerhoneuvojan virka jäädytettiin kahdeksi kuukaudeksi rahavajeen korjaamiseksi.  Seuraavina vuosina Konneveden 4H-yhdistys pyrki parhaansa mukaan elvyttämään kärsinyttä talouttaan. Kunta otti osaa talkoisiin tarjoamalla yhdistykselle viherrakennusprojektia. Talousvaikeudet eivät kuitenkaan olleet vielä takanapäin, ja yhdistys joutui vähentämään nuorten työllistämistä rahanpuutteen vuoksi. 

 

Elpyvä 4H ja 2000-luku

Laman jälkien vähitellen haalistuessa 2000-luvun alussa, sai Konneveden 4H-yhdistyskin siivet alleen. Konnevetisten nuorten 4H-yritykset pyörivät ahkerasti, ja suurimmassa suosiossa olivat erilaiset luontoon liittyvät yritykset. Konneveden 4H-yhdistys tuki nuorten yrittäjyyttä järjestämällä erilaisia kursseja ja kilpailuja nuorten kiinnostuksenkohteisiin liittyen. Erityisen suosituksi muodostui auringonkukankasvatuskilpailu, jota järjestettiinkin useana vuonna.

Kurssitoiminta vilkastui 2000-luvulla entisestään, ja Konneveden 4H:ssa koettiin tärkeäksi lisätä nuorten kansalaisvalmiutta ja ympäristötietoutta. Yhdistys alkoi tehdä yhteistyötä paikallisten sotainvalidien kanssa, ja yhteistyö poiki koti- ja vanhuspalvelua 4H-nuorten taholta.

Vuonna 2003 Suomen 4H-järjestö täytti 75 vuotta. Juhlavuoden teemaksi valittiin ”Teemme tulevaisuutta”. TE-keskus rahoitti Konneveden 4H:n Kisälli-hanketta. Kisälli-hankkeen tavoitteena oli yrittäjyyden ja työpalvelutoimen edistäminen, sekä uusien aikuisohjaajien rekrytointi ja kouluttaminen. Samana vuonna järjestettiin valtakunnallinen tempaus, 4H-viesti, joka kulki myös Konneveden läpi. Taipaleen varrella oli pieni rastirata ja viesti kulki ponikulkueessa Konneveden keskustassa. Viesti päätyi Tarja Haloselle Naantaliin. Uutena juttuna käyttöön otettiin TOP-tehtäväjärjestelmä, joka sisältää eritasoisia käytännön tehtäviä eri-ikäisille nuorille. TOP-lyhenne tulee sanoista ”tekemällä oppii parhaiten”.

2000-luvun alkuun osui myös paikallisen 4H-yhdistyksen juhlallisuudet, kun vuonna 2005 Konneveden 4H-yhdistys täytti neljäkymmentä vuotta. Juhlapäivän kunniaksi Konneveden alakoulun pihalle pystytettiin toteemipaalu Kalle Sirkan, sekä silloisten kuudesluokkalaisten toimesta. Vuoden aikana järjestettiin myös esimerkiksi juhla-arpajaiset ja juhladisko. Kerhoissa juhlittiin täytekakkuja tehden, sekä valmisteltiin Laukaan kanssa juhlaliite lehteen. Tarjolla oli tietenkin myös työ- ja yrittäjyyskasvatusta, sekä vapaa-ajan toimintaa nuorille. Jo pari vuotta jatkunut Kisälli-hanke piti myös paikallisen yhdistyksen kiireisenä.

Konneveden 4H-yhdistys alkoi painottaa toiminnassaan aina enenevässä määrin kansainvälisyyttä ja vapaaehtoisuutta. Kisälli-hanke saatettiin loppuun vuonna 2006, ja TOP-tehtävissä keskityttiin ATK-taitoihin, luontoasioihin, askarteluun, kansainvälistymiseen ja kokkaukseen. Kansainvälistyminen näkyi uusissa vaihto-ohjelmissa, joihin sai hakea isäntäperheeksi tai vaihto-oppilaaksi. 4H järjesti myös koulutuksia, kansainvälisyyskursseja, matkoja messuille, sekä Pohjoismaiden 4H-leirin. Laukaan ja Konneveden 4H-yhdistykset yhdistivät jälleen voimiaan keräten metalliromua, joka toimitettiin kierrätykseen. Vuonna 2008 Konneveden 4H-yhdistys myös otti ensimmäistä kertaa vetovastuun Savottamarkkinoiden kotieläinpihasta, jonka pyörittämisestä tuli vuosia jatkunut perinne.

2000-luvun lähestyessä loppuaan aloitettiin hanke, joka kantoi nimeä ”KeKo - kestävästi Konnevedellä.” Hankkeen tarkoituksena oli kasvattaa nuorten luonnontuntemusta, itsetuntemusta, osaamista ja arvojen merkitystä. Tavoitteena oli myös opettaa nuoret ymmärtämään materiaalin kiertokulun ja energian merkityksen, sekä omien valintojen tärkeyden liittyen kestävään kehitykseen ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.

Hankkeeseen liittyen järjestettiin monenlaista toimintaa, kuten koulukierroksia, sekä logokilpailu. Yhteistyö Laukaan 4H:n kanssa jatkui edelleen toimivana, ja vuoden 2009 yhdeksi kohokohdista muodostui retki Helsinkiin, jossa kohteena olivat Eduskuntatalo, Fazerin tehdas, Jumbon kauppakeskus ja Tropicano. Hanke päättyi vuoden 2012 lopussa.

 

Vallanvaihto 2010-luvulla

Vuoden 2010 teema olivat yhteistyötaidot, kansainvälisyys ja luonnon sekä ympäristön kunnioittaminen. Merkittävä muutos Konneveden 4H-yhdistyksen toiminnassa oli toiminnanjohtajan vaihdos. Anni Juntunen korvasi eläkkeelle siirtyvän Maire Kotivuoren toiminnanjohtajana toukokuun kolmas päivä.

Anni Juntunen toi mukanaan toimintaan kansainvälisyyttä, esimerkiksi ryhmänuorisovaihtoja, ryhmänuorisokoulutuksia ja yksittäisiä vaihtoja. Annin mukana koulutukset, sekä kerhonohjaajien työt nuorille ovat lisääntyneet.

Tavoitteena on ollut saada mahdollisimman paljon koulutuksia ja sitä kautta työnohjausta ja rahaa nuorille. Yhteistyöprojektit kukoistivat edelleen, ja vuonna 2010 Konneveden 4H ja eri toimijat järjestivät yhdessä monia erilaisia tapahtumia ja koulutuksia. Vuodesta 2011 lähtien Konneveden kunta ja 4H-yhdistys ovat hoitaneet yhdessä paikallisten nuorten kesätyöllistämisen. Näin ollen joka vuosi noin 60 nuorta on saanut kahdenviikon kesätyöpestin.

Nuorilla on myös ollut mahdollisuus perustaa oma yritys 4H:n avustuksella. Päiväleirit lapsille ovat jokakesäinen tapahtuma Nuorisotalo Kukkulalla. Kesäisestä huvipuistoretkestä on myös tullut jokavuotinen perinne. Myös 4H:lle tunnusomaiseksi piirteeksi muodostunut ketjuvasikoiden luovuttaminen kerholaiselta toiselle jatkui aina vuoteen 2014 asti.

Konneveden 4H:n 50-vuotisjuhlaa juhlittiin 28.3.2015.  Juhlissa vieraili Pohjanmaa-Keski-Suomen Aluejohtaja Riitta Huhtala. Ohjelmaan kuului puheita, musiikki- ja lauluesityksiä, potpurinäytelmä Konneveden 4H:n historiasta sekä ansiomerkkien ja stipendien jakoa. 

Konneveden 4H 20 -vuotta 31.3.1985, lastenkuoro esiintyy.
Maire Kotivuori paistamassa makkaraa muiden kanssa 1985.
Hytösen Sepon vaappukurssi kirkonkylän koululla.
Tuomo Tarkiaisen ruukkutaimet 1986.
Pellavan lihtausta Salmenharjussa 1987.
Mansikan taimien istuttamista muoviin -kurssi Puttosen Elvin ja Leon luona 1987.
Leivontakurssi Myllyniemessä 1995.
Dogsitter-kurssi Kukkulalla vuonna 2000.
Savityökurssi Sirkkamäen kerhossa v. 2000.
Konetaitokilpailu vuodelta 1987.
Liikenne kasvattaa-tapahtuma vuodelta 2005.
Be Aware! nuorten ryhmävaihto Maltalla 2013.
Yhdistyksen 50-vuotisjuhlissa Anni Juntunen (tj) ja Margit Waris (pj).
Juhlissa palkitut.
Margit Waris, Maire Kotivuori ja Anni Juntunen.